Tervehdys, olen Sirpa Reijonsaari, Lapin vpk:n naisosastosta ja teen turvallisuusviestintää arjen turvallisuudesta yhteistyössä Satakunnan pelastuslaitoksen kanssa mm. senioreille. Teen tätä työtä Satakunnan alueella, ja toivon sydämestäni, että voisin osaltani edes murusenkin vaikuttaa siihen, että kodeissa kiinnitettäisiin huomiota, miten pienillä teoilla parantaa asumisen turvallisuutta huomattavasti, ja samalla toivon, että meidän paloasemilta ei tarvitsisi lähteä niin usein kotihälytyksiin.
Me kaikki vanhenemme ja meillä on ikääntyneitä vanhempia jossain elämän vaiheessa, jolloin nämä asiat tulevat ajankohtaisiksi. Nämä vinkit kyllä helpottavat osaltaan myös tavallisen kiireisen perheen arkea.
Ikäystävällinen koti on esteetön ja turvallisen, varsinkin silloin kun liikkuminen, näkökyky ja muisti heikkenee. Meillä kaikilla on oikeus päästä liikkumaan, asioimaan sujuvasti ja päästä käyttämään haluamiaan palveluja. Ikäasumista tukevat myös erilaisen kiinteistö- ja älyteknologiat, jotka ovat erinomaisia apuvälineitä. On olemassa liesihälytintä, elektronista ovisilmää ja myös se kännykkä on älylaite. Naapurusto ja sukulaiset ja tuttavat luovat hyvän turvaverkon, joka lisää turvallisuutta.
Nostan tässä pari asiaa, jotka ovat ihan tavallisia juttuja, mutta niihin kannattaa kiinnittää huomiota.
Turvajakkara
Mikähän mahtaa olla sellainen huonekalu, jonka kanssa sattuu paljon onnettomuuksia? – no keittiöjakkara tietysti. Jakkaralle kiipeäminen vaatii usein tuen seinästä, ja kun vaihdetaan katosta valaisimen lamppua, vaihdetaan palovaroittimeen patteria, pitää tukena olevasta seinästä irrottaa, jolloin tasapaino siirtyy, ja jakkaralta putoaa helposti. Oikea nimitys tuolle jakkaralle on kyllä ”luunmurskaaja”, sen verran se kyllä onnettomuuksia aiheuttaa. Toivonkin, että nuo keittiöjakkarat löytäisivät tiensä kaatopaikoille.
Hyvä kaarituellinen keittiöjakkara, josta saa tukea on oiva apuväline esim. hakiessa ylähyllyltä tavaroita tai vaikka ikkunan pesussa, mutta paras tapa on kiivetä turvallisesti hankkimalla tukevat A-tikkaat, jos kiipeäminen on ihan välttämätöntä.
Palovarotin
Palovaroittimeen on olemassa paristokotelo ja jatkojohto, jonka avulla voi pariston vaihtaa kiipeämättä. Hankkiessasi tällaisen varmista, että se on yhteensopiva palovaroittimesi kanssa, yleisempiin palovaroittimiin se kuitenkin sopii. Palovaroittimen pariston paikalle kytketään paristokotelon johto, palovaroitin kiinnitetään kattoon paikalleen ja johto kattoon ja seinään. Kotelo kiinnitetään sopivalle korkeudelle ja koteloon tuleva paristo kiinni johtoon ja laitetaan koteloon. Näin voi pariston vaihtaa helposti kiipeämättä ja pariston voi myös helposti irrottaa väärän hälytyksen sattuessa, vaikka ruokaa laittaessa, ja laittaa paristo tuuletuksen jälkeen paikoilleen. Palovaroittimen testausta ei kuitenkaan voi kotelosta suorittaa, joten vaikka harjan varren avulla voi sen testata kiipeämättä. Paristokotelon jatkojohtoineen voi hankkia apuvälineliikkeistä, rautakaupoista, verkkokaupoista ja paloturvatuotteita myyvistä liikkeistä. Kiinnittämisessä on hyvä pyytää apua läheisiltä tai naapurilta.
Turvaverkko
Meillä jokaisella on hyvä olla olemassa turvaverkko, johon tukeutua, jos tarvitsee apua arjen asumisessa, tai asioiden hoitamisessa ja kuuluuhan liikunta ja virkistys ihan kaikille.
Me olemme kyllä tässä asiassa erilaisessa asemassa, kenellä on iso suku ympärillä, kuka liikkuu paljon ja erilaisissa yhdistyksissä ja kulttuuritapahtumissa, ja sitten on henkilöitä, joilla ei tuttuja ihmisiä juurikaan ole.
Omaisten ja ystävien rooli on kuitenkin tärkeä tekijä tapaturmien ehkäisyssä. Ystävät ja tuttavat; yhdessä puhuminen lievittää yksinäisyyden tunnetta, samoin yhteiset harrastukset, kerhot, ja vaikka yhteiset kävelyretket. Lisäksi on olevassa esilaisia sosiaalisia verkostoja, esim. SPR:n ystäväpalvelu on sellainen.
Tässä muutama nosto laajasta aiheesta ja turvallisuusasiat eivät jää sinne kotiin sisälle, vaan myös liikkumisen turvallisuusasiat on hyvä ottaa huomioon, kun lähdetään ulos. Monella onkin piha ja puutarha se toinen olohuone.
Turvallista, lämpöistä ja aurinkoista kesää toivottaen
Sirpa Reijonsaari