Ilkka Horelli juhlapuhe 26.8. Yyterissä

Pyynnöstä julkaisemme liittomme 90-vuotis juhlassa pidetyn juhlapuheen. Puheen piti Lounais-Suomen Aluehallintaviraston johtaja, Ilkka Horelli. Kiitos Ilkka monipuolisesta ja ajankohtaisesta puheesta.

Juhlapuhe – Länsi-Suomen pelastusalan liitto 90 vuotta
26.8.2023 Pori
Ilkka Horelli

Hyvä juhlaväki,

On ilo olla mukana tänään täällä kanssanne, kun juhlistamme yhdessä Länsi-Suomen pelastusalan liiton 90-vuotista taivalta. Tämä juhla kokoaa yhteen meitä pelastusalan ammattilaisia, palokuntalaisia ja yhteistyökumppaneita, meitä kaikkia, jotka teemme yhdessä työtä varsinaissuomalaisten ja satakuntalaisten turvallisuuden eteen. Kun katson täällä tänään ympärilleni, näen suuren joukon ihmisiä, jotka ovat valmiina auttamaan ja ojentamaan pelastavan käden, kun sitä tarvitaan. Teidän pyyteetön työnne on tehnyt mahdolliseksi sen, että ihmiset välttyvät aiempaa useammin onnettomuuksilta, tuntevat olonsa turvalliseksi, ja että onnettomuustilanteissa apua on saatavilla kaikkina vuorokauden aikoina kaikkina päivinä vuoden ympäri. Länsi-Suomen pelastusalan liitto on toiminnallaan yhdistänyt meidät tähän työhön ja on ollut meidän yhteinen voimavaramme jo yhdeksän vuosikymmenen ajan.

Länsi-Suomen pelastusalan liitto on esimerkillinen pelastusalalla toimiva organisaatio, jossa sulautuvat hienosti yhteen vankka asiantuntemus, omistautuneisuus ja yhteisen päämäärän tavoittelu. Käymättä tarkemmin läpi liiton historiaa totean sen, että Länsi-Suomen pelastusalan liitolla on sen toimintavuosien aikana ollut merkittävä tehtävä

  • varautumis- ja palokuntakoulutuksen järjestäjänä,
  • erilaisten järjestötoimintojen, palokuntanuorisoleirien ja muiden tapahtumien mahdollistajana,
  • palokuntalaisuuden ja palokuntakulttuurin vahvistajana sekä
  • ennen kaikkea yhteistyön rakentajana.

Alueellisten toimintojen lisäksi monet valtakunnalliset palokuntatapahtumat ovat syntyneet Länsi-Suomen pelastusalan liiton toimesta: ensimmäinen valtakunnallinen palokuntanuorisoleiri järjestettiin täällä Porin Yyterissä vuonna 1966 ja tänäkin päivänä liitto on vahvasti mukana erilaisten valtakunnallisten tapahtumien järjestelyissä: ensi tammikuussa Turusta risteiltävä Tulimeri kokoaa jälleen yhteen palokuntaväkeä ympäri Suomea ja ystävyyspalokuntalaisia Euroopasta asti.

Tämä juhla ei ole ainoastaan menneiden saavutusten muistelemista, vaan myös askel kohti tulevaisuutta. Nostan tässä yhteydessä esiin joitakin asioita, jotka vaikuttavat pelastustoimen tulevaisuudennäkymiin. Kymmenkunta vuotta sitten Suomen pelastustoimen arvioitiin olevan paremmassa kunnossa kuin koskaan historiansa aikana. Valitettavasti viime vuosina yhteiskunnan ja pelastustoimen ylle on kehittynyt uusia synkkiä pilviä. Pelastustoimea koskeva pelastajapula on konkretisoitunut ja siihen on etsitty ratkaisuja. Sisäministeriö on laskenut yhdessä pelastuslaitosten kanssa, että eläköitymisistä ja pelastustoimen palveluiden tuottamisessa olevien vajeiden korjaaminen tulee vaatimaan noin 2 500 uuden pelastajan kouluttamista vuoteen 2030 mennessä. Julkisen talouden kurimus ei paranna tilannetta ja pelkkä Pelastusopiston koulutuspaikkojen määrän lisääminen ei yksinään riitä. Valtion tulisi kyetä osoittamaan hyvinvointialueille riittävä rahoitus, jotta uudet koulutettavat pelastajat saataisiin valmistumisen jälkeen istutettua paloautojen penkeille. Työtuomioistuinten päätökset varallaolosta ovat pakottanut pelastuslaitokset hakemaan uusia ratkaisuja päivystysjärjestelyihin, mikä on osaltaan nostanut henkilöstökustannuksia. Lisäksi sopimuspalokuntatoiminta monella harvaan asutulla alueella on pulassa väestön ikääntymisen ja kaupungistumisen seurauksena. Aluehallintovirastojen tekemän peruspalvelujen arviointiraportin mukaan sopimuspalokuntien päivälähtöihin liittyvät ongelmat vaikuttavat myös lisääntyneen aivan viime vuosina.

Suomen ulkoinen turvallisuusympäristö on muuttunut radikaalisti. Juuri kun maailma oli toipumassa koronapandemiasta, päätti itänaapurimme aloittaa julman sodan Euroopassa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on tuonut kylmän sodan aikaiset uhkakuvat yhä lähemmäs meitä. Varautuminen kaikkein pahimman varalle on johtanut myös Suomessa mittaviin panostuksiin. Suomen puolueettomuuden aika tuli viime keväänä päätökseen, kun Nato-jäsenyys ratifioitiin. Liittoutumisen ja maan puolustuksellisen valmiuden parantamisen lisäksi Suomen on täytynyt tehostaa toimenpiteitä myös siviilivalmiuden ja väestönsuojelutehtäviin varautumisen osalta. Näillä kaikilla toimilla on varauduttu ja tullaan varautumaan turvallisuustilanteen perkelöitymiseen – toivottavasti Ukrainassa käytävä sota päättyisi pian ja rauhan aika koittaisi jonain päivänä.

Sotilaallisten uhkakuvien lisäksi myös ilmastonmuutoksen vaikutukset, sään ääri-ilmiöt ja laajat luonnononnettomuudet, ovat lisääntyneet Euroopassa ja muualla maailmalla. Näistä on saatu jo esimakua myös pohjoisemmassa osassa Eurooppaa. Satojen hehtaarien metsäpaloja on sammutettu jo parina kesänä täällä Suomessakin. Alkukesästä pahimmillaan meillä Suomessa riehui noin 70 yhtäaikaista maastopaloa. Etelä-Euroopan tilanne on huomattavasti pahempi. Heinäkuussa Rodoksella riehuneissa maastopaloissa paloi 17 prosenttia saaren pinta-alasta. Portugalissa palaa tälläkin hetkellä maastoa noin 50 000 hehtaarin alueella ja tämänpäiväinen iltapäivälehden lööppi hehkutti, että seitsemän prosenttia Teneriffasta on palanut. Kreikassa on palanut tänä vuonna jo yli 120 000 hehtaaria, joka on kolminkertainen pinta-ala verrattuna parin edellisen vuoden keskiarvoon ja samaan aikaan melkein naapurissa Sloveniassa koettiin ennätystulvia. Kanadassa palaneen metsän kokonaispinta-ala on kokonaisuudessaan yli 15 miljoonaa hehtaaria, eli lähes puolet Suomen pinta-alasta. Sään ääri-ilmiöistä myös kovat myrskyt ovat lisääntymässä myös täällä meillä. Parin viikon takainen kesämyräkkä riepotteli urakalla Ruotsia ja Norjaa ja sen rippeet ulottuivat tänne Suomen puolellekin.

Suomessa pelastustoimen suorituskyky tulee tulevina vuosina vaatimaan mittavia panostuksia, joilla näihin edellä kuvattuihin uhkiin voidaan vastata. Onneksi nämä ilmiöt on tunnistettu, ja kesäkuussa valmistuneessa hallitusohjelmassa onkin linjattu monista keskeisistä toimenpiteistä, joilla turvallisuusympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin ja niistä aiheutuviin uhkiin tullaan vastaamaan. Vaikka maailma ympärillämme on epävakaa, uskon kuitenkin, että yhdessä tulemme vastaamaan niihin haasteisiin, joita edessämme on.

Hyvät palokuntalaiset

Suomessa pelastustoimen yhden kulmakiven muodostaa vahva ja maan joka kolkkaan ulottuva sopimuspalokuntien verkosto, jolla turvataan pelastustoimen kiireellinen apu lähipalveluna. Pelastustoimen palveluita ei kyettäisi tuottamaan yhtä hyvin ilman sopimuspalokuntia. Sopimuspalokunnista huolehtiminen ja niiden toimintaedellytysten turvaaminen ei saa jäädä pelkkien juhlapuheiden varaan. Toimiva sopimuspalokunta tarvitsee riittävät resurssit, paloaseman, toimivan kaluston ja varusteet sekä koulutuksen. Hyvinvointialueet, pelastuslaitokset, pelastusalan järjestöt ja Palosuojelurahasto pystyvät kyllä huolehtimaan näistä ulkoisista toimintaedellytyksistä. Sopimuspalokuntien tärkein voimavara on kuitenkin toiminnassa mukana olevat ihmiset. Sopimuspalokuntien on huolehdittava itse niistä asioista, joilla palokunnassa ylläpidetään viittä peruspilaria: yhteisöllisyyttä, osallisuutta, luottamusta, sitoutumista ja motivaatiota.

  • Yhteisöllisyys tarkoittaa tässä sitä, että tämä tässä on meidän palokuntamme ja se on meidän yhteinen juttumme.
  • Osallisuus taas tarkoittaa sitä, että palokunnassa jokaisella on vahva kokemus siitä, että on hyväksytty omana itsenään osaksi palokuntaa.
  • Luottamuksessa on kyse palokunnan sisäisestä rehellisestä ja avoimesta ilmapiiristä, vapaudesta keskustella ja tarvittaessa olla asioista eri mieltä.
  • Sitoutumisella tarkoitetaan ponnistelua yhteisen päämäärän tavoittamiseksi, oli se sitten aamuöinen kekäleiden potkimiskeikka tai uuden paloaseman rakennusprojekti.
  • Motivaatiolla tarkoitetaan kiinnostusta tehdä asioita yhteisen päämäärän tavoittamiseksi, ja halua olla palokuntalainen ja osa palokuntayhteisöä.

Sopimuspalokunnat eivät voi ulkoistaa tätä tehtävää kenellekään ja vaikka pelastusjohtajat Tähtinen ja Halonen kuinka haluaisivat määrätä alueensa palokunnat olemaan yhteisöllisiä ja motivoituneita, ei se onnistu käskemällä tai edes rahalla ostamalla. Vastuu on jokaisella palokunnalla itsellään – pitäkää huolta, että palokuntanne voi hyvin. Kun edellä mainituista asioista on huolehdittu, rakentuu palokuntatoiminnasta monelle elinikäinen harrastus ja elämäntapa – se jos mikä on arvokasta.

Hyvät ystävät

Suomessa pelastustoimen yhtenä erityispiirteenä on vahva järjestötoimijoiden verkosto. Alueelliset pelastusliitot ja Pelastusalan keskusjärjestö sekä muut alalla toimivat järjestöt ovat verkottuneet yhteen tuottaen monia palveluita jäsenilleen ja koko yhteiskunnalle. Kuten jo alussa totesin, Länsi-Suomen pelastusalan liitto on vuosikymmenten ajan ollut merkittävä toimija pelastustoimen, väestönsuojelun ja varautumisen tehtäväkentässä. Liitto on myös aina ollut kiinni ajassaan, ja ilolla luin uutta Länsi-Suomen pelastusalan liiton strategiaa. Strategiatyön kautta pelastusliiton toiminnan keskiöön on nostettu:

  • asiantunteva turvallisuuskoulutus,
  • vahva jäsenistö,
  • aktiivinen verkostoituja ja
  • resurssit.

Strategiansa kautta liitto on vahvasti ilmaissut tahtonsa tuottaa turvallisuus-, varautumis- ja palokuntakoulutusta. Länsi-Suomen pelastusalan liitolla on vahva jäsenpohja, jota liitto on sitoutunut tukemaan. Erityisesti liitto on nostanut keskeiseen asemaan jatkuvuutta turvaavan palokuntanuorisotoiminnan. Liitto haluaa olla myös aktiivinen verkostoituja, joka edistää yhteistyötä ja kumppanuuksia alueen muiden toimijoiden kanssa. Resursseista huolehtimalla puolestaan vahvistetaan liiton osaamista ja turvataan toimintaedellytyksiä.

Arvoisat juhlavieraat

Toimintaympäristö muuttuu ja uusia toiminnallisia tarpeita ilmenee, mutta voimme olla vakuuttuneita siitä, että Länsi-Suomen pelastusalan liitto on valmis vastaamaan niihin. Yhdessä voimme jatkaa turvallisemman yhteiskunnan rakentamista.

Erityisen suuri kiitos liiton toiminnasta kuuluu kaikille teille, jotka olette toimineet liiton luottamustehtävissä tai muulla tavoin osallistuneet liiton toimintojen järjestämiseen. Viimeisten vuosien toiminnasta kiitos kuuluu ennen kaikkea Merville ja Kaitsulle, jotka olette puheenjohtajan nuijaa heilutellen luotsanneet liittoa jämäkällä otteella, pelastusylijohtaja Kohvakkaa siteeratakseni ”kohti lopullista voittoa”. Ilman osaavaa ja sitoutunutta henkilöstöä liitto ei varmasti olisi yhtä vahva kuin tällä hetkellä on. Antilla, Saijalla, Ninnillä ja Anssilla on iso merkitys kaikkien arkisten asioiden hoitamisessa ja järjestämisessä. Järjestössä työskentely ei aina ole helppoa. Paljon se ottaa, mutta paljon se myös antaa – kiitos myös teille.

Jatketaan eteenpäin yhdessä, kohti turvallisempaa ja vahvempaa tulevaisuutta. Nouskaamme vielä kerran ylös ja kohotetaan yhdessä malja juhlapäiväänsä viettävälle Länsi-Suomen pelastusalan liitolle!

Mahdolliset lisätiedot tai pyynnöt:
toimisto@lspel.fi