Ryhmänjohtajan toiminta paloilmoitinlaitteella – kurssi

Hätäkeskuspäivystäjän kokemuksia kurssista

Teksti ja kuvat: Merita Laine, Kaarinan VPK

Vuonna 2020 automaattisen paloilmoittimen välittämiä tehtäviä Suomessa oli yli 16 000 (Pelastustoimen taskutilasto 2016-2020). On selvää, että myös toimintaa paloilmoitinlaitteella tulisi voida harjoitella. Viime vuoden lopulla Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto lanseerasi uuden sopimuspalokuntien ryhmänjohtajille kohdennetun täydennyskurssin Ryhmänjohtajan toiminta paloilmoittimella ja sprinklerilaitteella. 17.5.2023 järjestetty kurssi oli toinen laatuaan.

Tämän kaltaiselle täydennyskurssille on nähty selkeä tarve, koska sopimuspalokuntien ryhmänjohtajat toimivat tilannepaikan johtajina hälytystilanteessa, kunnes pelastusviranomainen saapuu paikalle. Monesti he hoitavat tilanteen itsenäisesti alusta loppuun, myös paloilmoitinhälytyskeikoilla. Kurssiympäristössä on mukavampi harjoitella laitteen käsittelyä erityyppisillä paloilmoitinlaitteilla kuin keikkatilanteessa.

Kurssin tavoitteet

Kurssin käynyt saa varmuutta toimia paloilmoittimella ja ymmärtää, miten paikannuskaavioita tulkitaan. Osaa käsitellä erilaisia paloilmoitintyyppejä ja niiden toiminnallisuutta. Kurssilla harjoitellaan toimintaa erityyppisillä paloilmoittimilla, jonka lisäksi kurssilla tutustutaan sprinklerijärjestelmään ja niiden toimintaan.

Kurssinjohtajana ja koulutuksen sisällön tuottajana toimii Tero Korsimo, Lemun VPK:sta. Korsimo työskentelee ammatikseen ilmoitinlaitteiden suunnittelun ja asennuksen parissa. Tiesin kurssimainoksen nähtyäni, että tässä on kaveri, keneltä pystyn kysymään lähes mitä vain ilmoitinlaitteiden toiminnasta. Jännitin kovasti sitä, että pitkästä palokuntataustastani huolimatta olisin ainoa, jolla ei ole yksikön-/ryhmänjohtajan pätevyyttä kurssilla. Turhaan, vastaanotto oli hyvä. Olin osa ryhmää.

Kurssilla käytiin asioita läpi teoriassa, mutta myös käytännössä paloilmoitinlaitteella toimien. Paikannuskarttaa hyväksi käyttäen etsittiin kukin vuorollamme hälyttäneen silmukan koulun tiloista

Miksi hakeuduin kurssille?

Valmistuin aikoinaan kurssilta numero 17 hätäkeskuspäivystäjäksi, Kerava. Olen työskennellyt kohta 13 vuotta Turun hätäkeskuksessa. Ensin toimin hätäkeskuspäivystäjän tehtävissä, sitten Erican tietojärjestelmän syöttö- ja pelastuksen puolen riskiarvioinnin testauksessa. Tätä nykyä toimin ilmoitinlaitteiden testauksessa. Vapaa-ajallani tulee kesäkuussa 29 vuotta täyteen Kaarinan VPK:ssa Turussa. Arvoltani olen vanhempi sammutusmies ja vahvasti eri osastojen toiminnassa edelleen mukana. Kurssille osallistuin hätäkeskuksen työntekijänä.

Halusin enemmän varmuutta siihen, mitä asiakkaani tekevät puhelinlinjan toisessa päässä testilinjaan soitettuaan. Meillä ei ole velvollisuutta neuvoa asiakasta laitteiston käytössä, pikemminkin ohjeistaa heitä ottamaan ongelmatilanteessa yhteyttä huoltoliikkeeseen. Neuvominen olisikin aika mahdotonta, me emme näe järjestelmästä, miten heidän laitteistonsa on kokoonpantu tai minkä merkkisiä laitteistoja heillä siellä on. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että asiakas vertaa lähettämänsä sarjan oikeellisuutta hätäkeskuksen rivi riviltä antamaan sarjaan nähden. Silloin päästään puuttumaan poikkeamiin ja korjaamaan tilanne, yhteistyöllä.

Tiesin pelkkien työpuhelujen pohjalta, että laitteistojen kirjo on kentällä melkoinen. On helppoja, yksinkertaisia käyttöjärjestelmiä ja sitten niitä, joiden käytöstä näkisin varmasti painajaisunia. Valikot voivat olla todella hankalia.

17.5.2023 kurssilaiset ryhmäkuvassa. Ryhmänjohtajat sekä hätäkeskuspäivystäjä (kirjoittaja

Osaamisen taso laitteistojen hoitajien kesken kirjava

Tänä päivänä on kaiken maailman kortteja, millä todistetaan osaamisen tasoa; hygieniapassi, tulityökortti, ensiapukortit, tieturvakortit, järjestyksenvalvoja jne. Osa korteista on voimassa jatkuvasti, osassa pitää käydä täydennyskoulutusta, jotta taitotaso pysyy vaaditulla tasolla. Laitteenhoitajana toimimiselle ei ole lainsäädännössä erillistä tai tiettyä koulutusvaatimusta. Tällä hetkellä mennään usein sillä tasolla, minkä kohde itse määrittää perehdytykselle laitteen hoitamiseksi. On todella hyviä ja kattavia osaajia sekä valitettavasti niitä, joille perehdytystä ei ole annettu edes minimissään.

Laitteenhoitajan koulutuksia on runsaasti tarjolla, onneksi, usean eri toimijan järjestämänä. Kyse on viime kädessä ihmisten turvallisuudesta, omaisuuden turvaamisen lisäksi.  Mielestäni tämä asia on sellainen, missä ehdottomasti pitäisi olla vähimmäiskoulutusmäärä, jotta ymmärtää koko sen vastuun kirjon mistä laitteenhoitajana toimiessaan ottaa vastuun kannettavakseen.

Loppusanat

Kurssi oli hyvä ja opettava. Suosittelen sitä lämpimästi sopimuspalokuntien ryhmänjohtajille. Jos toimit automaattisen paloilmoitinlaitteen hoitajana työsi parissa, niin käy ihmeessä Automaattisen paloilmoittimen hoitajakurssi (8h) joko LSPeL:in tai jonkin muun tahon järjestämänä.

Merita Laine

työskentelee Turun hätäkeskuksessa